Suuren maailman kriisit eivät ota laantuakseen ja näin myös suurella osalla suomalaisia on mielessä globaalit tapahtumat ja osapuolet. Kaikki se energia ja aggressio, joka menee Suomen ulkopuoliseen ja Suomelle kuulumattomaan kohteeseen, on pois oman maan kehittämisestä ja asioiden parantamisesta. Myös poliitikkojen ja asiantuntijoiden kohdalla voi ajatella, että globaalit asiat priorisoidaan kansallisten asioiden edelle – ilmiö, joka on itsekäs ja haitallinen Suomea ja suomalaisia kohtaan.

Poikkeuksellisen yksioikoisesti ja asian kokonaisuuksia enempää huomioimatta suomalaistenkin arjessa eräänlainen ”konfliktimielisyys” on yleistynyt. Globaalit ilmiöt suomalaisten keskuuteen tuotuina johtavat usein vähintään kahteen eri näkemyseroon, joka puolestaan jakaa kansaa entisestään. Asioita joko perustellaan tai ei, mutta energiaa ja aikaa käytetään päättäjien, viranomaistahojen, median ja kansalaistenkin keskuudessa tällä hetkellä hyvin runsaasti ennen kaikkea vastakkainasetteluun, mutta ei konfliktien lopettamiseen ja tilanteen purkamiseen.

Ottamalla osaa konflikteihin ja käyttämällä yhteiskunnallisia resursseja Suomen ulkopuolisiin asioihin, on Suomelle haitallista politiikkaa. Lähihistorian aikana päätöksentekoon ja maan asemoitumiseen kartalla ovat vaikuttaneet aiempaa globaalimmat trendit ja tekijät. Suomalaiset ovat perinteisesti ansioituneet omin päin ja itse tehtyjen valintojen tuloksena. On haitallista ja turhanpäiväistä ilakoida ajatuksella, että ottaisimme osaa sotiin tai konflikteihin itsenäisesti tai varsinkaan muiden maiden ja tahojen kannustamana.