Agenda 2030 on Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen agenda, jonka tavoitteena on muuttaa maailmaa ”kestävämmäksi” taloudellisesti, yhteiskunnallisesti, kulttuurillisesti sekä ympäristöllisesti. Agenda 2030 ei ole ensimmäinen agenda, vaan YK:lla on aiemmin ollut Agenda 2021. YK:n alaisena toimii myös loputon määrä erilaisia kansalaisjärjestöjä (NGO), jotka ajavat samaa ”kestävän kehityksen” agendaa.
YK:n Agenda2030:ssä mainitut 17 kohtaa ovat joko liian geneerisiä, liian abstraktilla tasolla sekä erityisesti määritelty siten, etteivät ne puhuttele ilmiöiden alkuperää tai syy-seuraussuhteita. YK on luonut ongelman, johon se tarjoaa ratkaisun, mutta tämä luotu ongelma ei todellisuudessa ole ongelma usean maan kohdalla, eikä varsinkaan Suomen.
Yksi suurimmista ongelmista Agenda2030:n kohdalla on se, että se asettaa ympäristölliset ja sosiaaliset tavoitteet taloudellisen hyvinvoinnin edelle. Toisin sanoen, kaikenlainen rahanhaaskaus ja taloudelliset haittavaikutukset voidaan ohittaa vetoamalla toisella puolella maailmaa ilmenneisiin ympäristöllisiin tai sosiaaliisin ongelmiin. Lisäksi, nämä Agenda2030:ssä esitetyt ympäristölliset ja sosiaaliset ongelmat eivät myöskään liity millään tavalla Suomeen ja suomalaisiin, eivätkä välttämättä ole ylipäätään loogisesti perusteltuja. Nämä 17 YK:n mainitsemaa tavoitetta eivät kestä tieteellistä tarkastelua, vaan edustavat eräänlaista uudenlaista maailman järjestystä, jonka taustat ovat post-modernismissa ja kulttuurirelativismissa. Agenda2030 edustaa globaalia lähtökohtaa, ei lokaalia.
YK:n agendat ja niiden edistäminen ovat jo jalkautettu eri puolille yhteiskuntaa – kouluihin, kansalaisjärjestöihin, valtion laitoksiin ja tuoreimpana jopa yritysmaailmaan. YK tekee yhteistyötä Maailman talousfoorumin kanssa sellaisten tavoitteiden osalta, jotka eivät ole perusteltavissa Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta. Suomen ei tule ottaa ohjeita, neuvoja tai toimintamalleja YK:n agendoihin liittyen.