Pelasta maatila! -projekti sekä Ruokaretriitti ovat loistavia esimerkkejä maaseudun huomioimisesta

Viimeisin haitallinen yhteiskunnallinen trendi on lihatuotannon ja maatilojen alasajo, milloin milläkin turhalla verukkeella. Pientiloja lakkaa olemasta kovaa vauhtia. Ihmisten ymmärrys ruoantuotannosta sekä maaseudun elämästä ylipäätään heikkenee kaupungistumisen ja kaupunkielämään ajamisen yötä – esimerkiksi surullisenkuuluisat 15-minuutin-kaupungit ovat yksi tavoite, jonka johdosta maaseudun arvo ja huomio eittämättä vähenee.

On erittäin tärkeää, että suomalaiset ymmärtävät ruoantuotannon alkulähteet ja sen, millaista elämä maaseudulla ja tiloilla on. Maaseutu on vastapaino hektiselle ja informaatiotulvan täytteiselle urbanisoitumiselle. Luonto metsineen, peltoineen ja eläimineen johdattaa luonnosta erkaantuneen kansalaisen perinteisempään tilaan. Maatiloilla ihminen altistuu positiivisesti ruumiilliselle työlle ja näkee käden jälkensä, hän on myös luonnontieteisiin kontaktissa – ilmiö, joka palvelee evolutiivisesti ihmismieltä.

On maatilojen ja ruoantuotannon ymmärtämisellä myös prakmaattisia hyötyjä. Moderni yhteiskunta ja sitä hallinnoivat voimat tavoittelevat sellaista maailmanjärjestystä, jossa ihminen ei omista mitään, ei syö lihaa, erkaantuu kaikesta perinteestä ja alkulähteistä yms. ”Pelasta maatila!” sekä ”Ruokaretriitti” tarjoavat luonnonmukaisen vastavoiman tälle haitalliselle kehitykselle ja samaan aikaan oikein hyödynnettynä yhdistää samanhenkisiä verkostoon. Tällä itsellään on tärkeä merkitys.

Suomi2030:n yksi tärkeistä tavoitteista on Maaseudun elinvoimaisuus (https://suomi2030.net/tavoite-12-maaseudun-elinvoimaisuus/). On erittäin tärkeää, että kansalaiset tukevat joukolla suomalaista lihantuotantoa ja maatilojen elinvoimaisuutta. Rohkaisemme kaikkia seuraajiamme ja kansalaisia huomioimaan sekä Pelasta maatila! -kampanjan että Ruokaretriitin tärkeyden.

https://mesenaatti.me/3226/pelasta-maatila/

https://ruokaretriitti.fi/

Facebook
Twitter
LinkedIn